Yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä imetyksestä - ja ennen kaikkea vastaukset niihin.
Mihin asti suositellaan imetystä?
Täysimetystä suositellaan Suomessa 4-6 kuukauden ikään asti. Sen jälkeen maidon tulisi olla pääasiallinen ravinto vuoden ikään asti. WHO eli maailman terveysjärjestö suosittaa imettämään kahden vuoden ikään asti. Täysimetys tarkoittaa sitä, että vauva saa pelkästään äidinmaitoa, D-vitamiinia ja ne lääkkeet, joita vauva mahdollisesti tarvitsee. Jos vauva saa pelkästään pumpattua äidinmaitoa, hän on yhtä lailla täysimetetty.
Minkä ikäiseksi pitää imettää?
Imetys on aina äidin ja perheen oma valinta. Edellisessä kysymyksessä kävimme läpi imetyssuositukset, mutta jokainen tekee oman perheensä kohdalla yksilöllisen valinnan. Jokainen imetetty päivä on hyödyksi lapsen kehitykselle. Suurin osa imetyksen hyödyistä saavutetaan myös osittaisimetyksellä, eli imetys ei ole missään tapauksessa hyödytöntä, vaikka vauva saisi myös korvikemaitoa.
Kauanko imettää yhtä rintaa?
Anna vauvan syödä yhtä rintaa, kunnes hän lopettaa itse. Voit kokeilla tarjota vielä toista rintaa. Jos vauva on väsynyt eikä jaksa syödä, voit vaihtaa rintaa useammin yhden imetyskerran aikana. Jos maitomäärien nostamiselle on tarvetta, vaihda rintaa aina kun vauva nielee enää harvoin tai hän alkaa torkahtaa. Toiset vauvat imevät aina molemmat rinnat per imetyskerta, toisille riittää yksi kerrallaan ensiviikoista lähtien.
Mistä tiedän, että vauvalla on nälkä?
Itku on vauvan viimeinen merkki nälästä. Ennen itkua vauva näyttää muita merkkejä nälästään - näitä kutsutaan nälkämerkeiksi. Katso alta video nälkämerkeistä ja opettele tunnistamaan ne omalta vauvaltasi:
-Elsa ja Riikka, Vanhemmuusmatkan kätilöt
Muut yleisimmät kysymykset imetyksestä ansaitsivat omat tekstinsä. Lue ne alla olevista linkeistä:
Mitä imetyksen aikana ei saa syödä?
Mitä tehdä, kun imetys sattuu?
Tervetuloa Suomen kattavimpaan perhe- ja synnytysvalmennukseen verkossa!
Saat käyttöösi kahden kätilön osaamisen, tiedon ja tuen ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka keskellä yötä vauvan huutaessa. Vanhemmuusmatka on perheesi matkaopas vanhemmuuteen.
Tutustu lisää: vanhemmuusmatka.fi
Imettävän äidin on tärkeää syödä tarpeeksi ja monipuolisesti, sekä juoda riittävästi. Lapsen allergiariskin takia ei ole tarpeen vältellä mitään ruoka-aineita. Lisäksi olisi tärkeää muistaa yleiset ohjeet ruoan käsittelystä. Näitä ovat esimerkiksi kasvisten huolellinen huuhtelu, ruoan kuumentaminen höyryävän kuumaksi, sekä käsien ja välineiden pesu raakojen elintarvikkeiden käsittelyn jälkeen. Eikä stressiä, kyse on aivan perusjutuista!
Imetysaikana vältettäviä ruoka-aineita on muutamia:
Edellämainittujen ruoka-aineiden välttämisen vastapainona on yhtä tärkeää huolehtia siitä, että imettävä äiti saa riittävästi ravintoa. Rintamaidon tuottaminen nimittäin kuluttaa noin 500 kcal päivässä. Eli imetys lisää äidin energiantarvetta entisestään. Kun ruokavalio pysyy monipuolisena, äiti syö riittävän usein ja riittävän paljon, imetys ei kuluta äidin omia ravintovarantoja.
Riittävän ravinnon avulla äiti myös voi ja jaksaa paremmin, mikä edistää koko perheen hyvinvointia. Jos monipuolisen ruokavalion ylläpitäminen tuntuu teistä hankalalta, pyytäkää apua neuvolasta. Ruokavaliota ja säännöllistä ruokarytmiä voi opetella pienin askelin. Koko pakkaa ei tarvitse heittää ympäri kerrasta keskellä muutenkin uudenlaista vauva-arkea. Hyvillä ruokailutottumuksilla on suuri merkitys myös sen osalta, miten lapsesi suhtautuu aikanaan ruokailuun ja ruoan merkitykseen.
-Elsa ja Riikka, Vanhemmuusmatkan kätilöt
Lisätietoa imetyksen aikaisesta ravinnosta:
Linkki: Ruokavirasto, Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet
Käytännönläheisiä vinkkejä ruokavalion koostamiseen:
Linkki: Neuvokas Perhe, Imettävän äidin ruokavalio
Tervetuloa Suomen kattavimpaan perhe- ja synnytysvalmennukseen verkossa!
Saat käyttöösi kahden kätilön osaamisen, tiedon ja tuen ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka keskellä yötä vauvan huutaessa. Vanhemmuusmatka on perheesi matkaopas vanhemmuuteen.
Tutustu lisää: vanhemmuusmatka.fi
Oikea ajankohta imetyksen loppumiselle voi lähteä joko äidistä tai vauvasta. Rintalakko tai rintaraivarit eivät tarkoita pakkoa lopettaa imetys, vaan ongelmat voivat olla ratkaistavissa. Myöskään yöimetysten lopettaminen, äidin paluu töihin tai päiväkodin aloitus eivät ole automaattisia syitä imetyksen loppumiselle. Joskus imetys joudutaan lopettamaan perheestä riippumattomista syistä, kuten äidin lääkityksen vuoksi. Mikäli joudut aloittamaan jonkin lääkityksen imetysaikana, muista kysyä saako sen kanssa imettää.
Aina imetys ei onnistu toiveiden mukaan, vaikka olisitte tehneet sen eteen kaiken mahdollisen ja mahdottomankin. Imetys ja hyvä vanhemmuus eivät kuitenkaan ole sama asia. Jokainen pisara äidinmaitoa, jonka vauvasi on saanut, on hänen kehitykselleen tärkeä. Suurin osa imetyksen hyödyistä voidaan saavuttaa myös osittaisimetyksellä. Ulkopuoliset tekijät (kuten kova stressi tai tukiverkoston puute) voivat vaikuttaa imetyksen onnistumiseen. Elämässä voi sattua yhtä sun toista ja niissä tilanteissa voimme vain tehdä sillä hetkellä parhaamme.
Vaikka imetys ei jostain syystä jatkuisikaan, vauva nauttii edelleen läheisyydestä ja ihokontaktista. Pidä vauvaa siis yhä lähelläsi. Syömishetket ovat edelleen yhteistä aikaanne, vaikka ruokinta ei tapahtuisikaan rinnasta. Vauva nauttii edelleen myös ihokontaktista. Vaikka imetys ei jatkuisikaan, voit silti nautiskella hetkistä vauvan kanssa iho ihoa vasten. Ihollasi vauva kokee olevansa turvassa ja tutustuu sinuun entistä paremmin.
Imetyksen loppuminen aiheuttaa usein imetyspettymyksen. Sen käsitteleminen on erittäin tärkeää äidin ja koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Äiti voi kokea epäonnistuneensa ja olla pettynyt omaan kehoonsa. Osa äideistä kokee voimakkaita pettymyksen tunteita myös lähipiiriä tai neuvolaa kohtaan, ellei saa heiltä riittävää tukea. Parhaiten imetyspettymyksen kokenutta äitiä ymmärtää toinen samassa tilanteessa ollut äiti.
Imetyspettymyksen käsittely voi kestää jopa vuosia. Kun imetyspettymystä käsittelee riittävästi, loputtomalta tuntuva suru voi kuitenkin kääntyä jopa ylpeydeksi. Ylpeydeksi siitä, että perhe jaksoi taistella imetyksen eteen ja tarjota lapselleen rintamaitoa niin kauan, kuin se olosuhteiden ja voimavarojen myötä oli mahdollista. Keskeisintä on muistaa, että äitiys on valtavasti muutakin, kuin pelkkää äidinmaitoa.
-Elsa ja Riikka, Vanhemmuusmatkan kätilöt
Lisätietoa imetyksen lopettamisesta:
Linkki: Imetyksen tuki ry, Imetyksen lopettaminen
Tervetuloa Suomen kattavimpaan perhe- ja synnytysvalmennukseen verkossa!
Saat käyttöösi kahden kätilön osaamisen, tiedon ja tuen ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka keskellä yötä vauvan huutaessa. Vanhemmuusmatka on perheesi matkaopas vanhemmuuteen.
Tutustu lisää: vanhemmuusmatka.fi
Tehdään heti yksi asia selväksi: ensipäivien jälkeen imetyksen ei kuulu sattua. Imetyskipuun on monia syitä, jotka on aina selvitettävä.
Ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen imetys voi sattua, sillä rinnanpäät eivät ole tottuneet vauvan kovaan imuun. Ensiviikkoina imetys voi sattua vauvan tarttuessa rintaan, mutta kivun tulisi loppua ensimmäisen 10 sekunnin aikana. Imetyksen ensipäivinä kannattaa huolehtia rinnanpäistä esimerkiksi lanoliinivoiteella. Lanoliinia ei tarvitse pestä pois imetysten välillä. Lanoliinia löydät apteekeista, lastentarvikeliikkeistä ja hyvin varustelluista ruokakaupoista.
Huono imuote on yleisimpiä syitä imetyskivulle. Vastasyntyneen imuote pitää tarkistaa jo sairaalassa. Pyydä apua imuotteen tarkistamiseen ja korjaamiseen. Imuotetta voi näyttää myöhemmin myös neuvolassa tai imetyspoliklinikalla. Imetysasennon korjaaminen auttaa usein vauvan imuotteeseen ja sitä kautta imetyskipuun.
Jos imuotteen ja imetysasennon korjaaminen ei poista imetyskipua, käänny neuvolan puoleen. Jos neuvolan terveydenhoitajan osaaminen ei riitä, teillä on oikeus päästä imetyspoliklinikalle. Myös yksityisillä kätilöillä, terveydenhoitajilla ja imetysohjaajilla on valtava osaaminen, jolla ratkoa imetyshaasteita. Tukea on siis saatavilla, eikä imetystä tarvitse lopettaa imetyskivun vuoksi.
Pääset alkuun imetyskivun ratkomisen kanssa seuraavien materiaalien avulla:
Hyvän imuotteen merkit olemme koonneet tähän videoon:
Hyvän imetysasennon kriteerit kannattaa tarkistaa tältä videolta:
-Elsa ja Riikka, Vanhemmuusmatkan kätilöt
Lataa tästä kätevä muistilista, jonka avulla tarkistaa imuote ja imetysasento imetyksen aikana.
Lisää imetyskivusta voit lukea Imetyksen tuki ry:n Miksi imetys sattuu? -artikkelista.
Tervetuloa Suomen kattavimpaan perhe- ja synnytysvalmennukseen verkossa!
Saat käyttöösi kahden kätilön osaamisen, tiedon ja tuen ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka keskellä yötä vauvan huutaessa. Vanhemmuusmatka on perheesi matkaopas vanhemmuuteen.
Tutustu lisää: vanhemmuusmatka.fi
Mikä on jälkivuoto?
Kun vauva on syntynyt, istukka jää tarpeettomaksi. Kun istukka irtoaa kohdun sisäpinnalta, kohtuun jää istukan kokoinen vuotava haavapinta. Tämä haavapinta sulkeutuu hiljalleen, kun kohtu supistuu ja palautuu raskautta edeltäneeseen kokoon. Haavapinnasta tihkuva veri vuotaa jälkivuotona emättimen kautta.
Sairaalassa jälkivuotoa seurataan joko kysymällä tai pyytämällä näyttämään sidettä. Nolostelu on turhaa, ammattilaiset ovat tottuneet näkemään jälkivuotoa. Kätilö myös painaa kohtua vatsan päältä, jotta kohtuun mahdollisesti kerääntynyt veri puristuu ulos. Painaminen tapahtuu yleensä selinmakuulla polvet koukussa. Painaminen saattaa aiheuttaa ohimenevää kipua, mutta on vuotoriskin kannalta todella tärkeää.
Kauanko jälkivuoto kestää?
Jälkivuoto kestää yleensä 3–6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Aluksi vuoto on tuoretta verta. Ajan myötä se muuttuu rusehtavaksi. Varsinkin ensipäivinä synnytyksen jälkeen on normaalia, että varsinkin pitkän makuulla olon jälkeen vuotoa holahtaa kerralla enemmänkin. Vuodon pääsuunta tulisi kuitenkin olla rauhoittumaan päin.
Jälkivuodon aikana ei saa tulehdusriskin vuoksi käyttää tamponeja eikä kuukuppia. Side tulee vaihtaa useasti päivässä. Sairaalassa siteet ovat suuria, melkein kuin vaippoja. Ensimmäisinä päivinä vuoto voikin olla merkittävästi runsaampaa kuin kuukautisvuoto. Kotona pitäisi kuitenkin riittää tavallinen kuukautisside.
Mistä tietää, onko kohtutulehdus?
Jos synnytyksen jälkeisinä viikkoina nousee kuume, tulee alavatsakipua, runsasta verenvuotoa, pahanhajuista vuotoa tai isoja verihyytymiä, ota yhteyttä neuvolaan tai synnytyssairaalaan. Kyseessä voi olla kohtutulehdus, joka täytyy hoitaa antibiootein.
Tulehduksen ennaltaehkäisy
Jälkivuodon aikana ei tulehdusriskin vuoksi suositella uimista tai kylpyä. Saunoa voi oman vointinsa mukaan. Yhdyntä jälkivuodon aikana ei ole kiellettyä, mikäli koette olevanne siihen valmiita. Käyttäkää kuitenkin kondomia tulehdusriskin vuoksi. Ja muistakaa, että nautinnollista seksiä voi harrastaa myös ilman yhdyntää.
Tulehduksen ehkäisemiseksi alapäätä pitää huuhdella vessakäynneillä. Käsisuihkulla suihkuttaminen pissatessa voi myös helpottaa mahdollista kipua ja kirvelyä. Vessassa käyminen saattaa tuntua epämiellyttävältä jopa muutama viikko synnytyksen jälkeen ennen kuin iho ja limakalvot paranevat kunnolla. Ihoöljyn käyttäminen suojaa ihoa ja nopeuttaa sen uusiutumista.
-Elsa ja Riikka, Vanhemmuusmatkan kätilöt
Tervetuloa Suomen kattavimpaan perhe- ja synnytysvalmennukseen verkossa!
Saat käyttöösi kahden kätilön osaamisen, tiedon ja tuen ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka keskellä yötä vauvan huutaessa. Vanhemmuusmatka on perheesi matkaopas vanhemmuuteen.
Tutustu lisää: vanhemmuusmatka.fi
Synnytyskokemus
Oman lapsen syntymä on mullistava hetki. Synnytyskokemuksen käsittely on yksi tärkeimmistä asioista matkalla tasapainoiseen ja itsevarmaan vanhemmuuteen. Jos synnytyksessä tapahtuneet asiat yrittää sulkea mielestään käsittelemättä niitä, ne tulevat varmasti vastaan myöhemmin elämässä. Yleensä viimeistään seuraava raskaus ja sitä myötä lähestyvä uusi synnytys nostavat vanhat kokemukset pintaan.
Hyvä synnytyskokemus on parhaimmillaan aivan mahtava, eikä perhe koskaan vaihtaisi sitä pois. Huono synnytyskokemus voi kuitenkin jättää vanhempiin syvät arvet, joiden parantamiseen tarvitaan aikaa sekä toistuvaa keskustelua. Traumaattinen synnytyskokemus voi kuitenkin muuttua neutraaliksi, mikäli sen käsittelee kunnolla.
Synnytyskokemuksen käsittely
Keskustelkaa synnytyksestä yhdessä jo pian synnytyksen jälkeen, sekä sitä seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana. Tukihenkilön on ollut helpompi luoda synnytyksestä kokonaiskuva, kun hän katsoo sitä askeleen kauempaa. Synnyttäjä on kokenut niin vahvoja kehollisia tunteita, että selkeä ajattelu ja yksityiskohtien painaminen mieleen ei ole välttämättä ollut mahdollista.
Synnyttäjän mieli saattaa myös muistaa asiat aivan eri tavalla, kuin ne todellisuudessa ovat menneet. Silloin isä tai tukihenkilö voi auttaa oikomaan väärinkäsityksiä. Äiti saattaa esimerkiksi kuvitella huutaneensa läpi ponnistusvaiheen. Todellisuudessa hän ei ole välttämättä päästänyt pihaustakaan, vaan on keskittynyt ponnistamaan. Mieli muistaa huutaneensa, mutta niin ei todellisuudessa ole tapahtunut. Ja sehän on vain inhimillistä!
Traumaattinen synnytys
Jos keskustelu läheisten ja neuvolan kanssa ei tuo riittävää helpotusta, sairaaloissa on juuri tähän tarkoitukseen luotuja synnytyspelkopoliklinikoita. Niiden vastaanotolla pääsette keskustelemaan synnytyksestä kokeneen, empaattisen ja lisäkoulutusta saaneen kätilön kanssa. Jokainen vanhempi on nimittäin ansainnut voimaannuttavan synnytyskokemuksen, jonka pohjalle ryhtyä rakentamaan omannäköistä vanhemmuuttaan.
-Elsa ja Riikka, Vanhemmuusmatkan kätilöt
Tervetuloa Suomen kattavimpaan perhe- ja synnytysvalmennukseen verkossa!
Saat käyttöösi kahden kätilön osaamisen, tiedon ja tuen ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka keskellä yötä vauvan huutaessa. Vanhemmuusmatka on perheesi matkaopas vanhemmuuteen.
Tutustu lisää: vanhemmuusmatka.fi
Mitkä jälkisupistukset?
Kohtu on synnytyksen jälkeen vielä kookas. Sen yläosa voi olla navan yläpuolella. Vatsa ei siis synnytyksen jälkeen näytä heti samalta kuin ennen raskautta, vaikka some meille sellaista mielikuvaa tarjoileekin. Kohtu palautuu raskautta edeltäneeseen kokoluokkaan noin kahdessa viikossa.
Sairaalassa hoitohenkilökunta seuraa kohdun supistumista päivittäin painamalla kädellä vatsan päältä. Ensipäivinä kohtu tuntuu selkeästi vatsan läpi. Painaminen tuntuu epämiellyttävältä, mutta on vuotoriskiä ajatellen tärkeää. Painaminen tapahtuu yleensä selinmakuulla polvet koukussa.
Miltä jälkisupistukset tuntuu?
Kohtu on lihas, joka pienenee supistelemalla. Jälkisupistuksia on myös sektion jälkeen. Ne tuntuvat yleensä erityisesti imetyksen aikana, sillä vauvan imiessä erittyy oksitosiinihormonia, joka supistaa kohtua. Jälkisupistus saattaa tuntua vain pienenä aaltoilevana kipuna tai jopa samanlaisena, voimakkaana kipuna kuin synnytyksen alkuvaiheen supistuksetkin. Nyrkkisääntönä on, että mitä useampi synnytys on takana, sitä voimakkaampia jälkisupistukset ovat. Ensisynnyttäjien jälkisupistukset ovat siis yleensä lievempiä tai äiti ei huomaa niitä lähes ollenkaan.
Kovat jälkisupistukset
Kovat jälkisupistukset tuntuvat inhottavilta. Jälkisupistuskipua lievittää:
Sairaalassa ollessa saat lämpöpussit ja kipulääkkeet sieltä. Synnytyksen jälkeen on turvallista käyttää myös ibuprofeenia, jos se sinulle muutenkin sopii.
Jälkisupistukset kestävät yleensä korkeintaan muutaman päivän. Vaikka ne tuntuvat ärsyttäviltä, niidenkin tehtävä on tärkeä: kohdun on palauduttava normaaliin kokoonsa, jotta äidin keho voi toipua synnytyksestä.
-Elsa ja Riikka, Vanhemmuusmatkan kätilöt
Tervetuloa Suomen kattavimpaan perhe- ja synnytysvalmennukseen verkossa!
Saat käyttöösi kahden kätilön osaamisen, tiedon ja tuen ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka keskellä yötä vauvan huutaessa. Vanhemmuusmatka on perheesi matkaopas vanhemmuuteen.
Tutustu lisää: vanhemmuusmatka.fi
Kivunlievitys synnytyksessä
Synnytyksen kivunlievityskeinot jaetaan karkeasti lääkkeettömiin ja lääkkeellisiin. Lääkkeettömien kivunlievityskeinojen teho perustuu rentoutumiseen ja kehon omien hyvänolon hormonien erityksen lisäämiseen. Rentoutuminen ja hyvä olo edistävät synnytystä. Lääkkeellisessä kivunlievityksessä kehoon viedään lääkeainetta, joka heikentää kipuimpulssin tuntemista kehossa.
Kätilöinä me haluamme kannustaa lääkkeettömien kivunlievityskeinojen monipuoliseen käyttöön etenkin synnytyksen alkuvaiheessa. Mitä rentoutuneempi synnyttäjä on, sitä paremmin hänen kehonsa erittää synnytystä edistäviä hormoneja. Monen lääkkeettömän kivunlievityksen teho perustuukin juuri siihen, että menetelmän käyttö saa synnyttäjän rentoutumaan. Rentoutuneena synnyttäjä kykenee kuuntelemaan omaa kehoaan ja käsittelemään synnytyskipua entistä paremmin.
Valmistaudu jo raskausaikana
Tutustukaa kivunlievityksen vaihtoehtoihin jo raskausaikana ja ennen kaikkea avoimin mielin. Mitä paremmin olette tutustuneet etenkin lääkkeettömiin kivunlievityksiin ennen synnytystä, sitä paremmin osaatte hyödyntää niitä synnytyksen aikana. Esimerkiksi kosketukseen, liikkeeseen ja äänenkäyttöön perustuvia kivunlievitysmenetelmiä on syytä harjoitella etukäteen. Niiden avulla voidaan helpottaa myös mahdollisia raskaudenaikaisia kiputiloja. Kipuun ja kivunlievitykseen liittyviä kysymyksiä pohditaan myös neuvolakäynneillä.
Lääkkeellinen kivunlievitys
Synnytyksen edetessä voi tuntua siltä, että et enää pärjää lempeämpien kivunlievityskeinojen kanssa. Tällaisissa tilanteissa voit pohtia turvautumista lääkkeellisiin kivunlievitysmenetelmiin. Kivunlievitysmenetelmiä voi myös yhdistellä. Vaikka synnytyksessä tulisi vaihe, jossa haluat siirtyä lääkkeellisiin keinoihin, voit monessa tapauksessa silti pitää lääkkeettömät keinot mukana. Näin voit tehostaa kivunlievitystä. Kaikkia lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä ei ole mahdollisia käyttää lääkkeellisten keinojen kanssa. Esimerkiksi selkäpuudutteet ovat este palata ammeeseen tulehdusriskin takia.
On hyvä muistaa, että lääkkeettömät kivunlievitysmenetelmät vaikuttavat synnytyksen kulkuun vähemmän kuin lääkkeelliset. Lääkkeettömien keinojen haitat ovat myös pienempiä kuin lääkkeellisten. Kannattaa siis aloittaa lääkkeettömistä ja siirtyä lääkkeellisiin vasta sitten, jos et enää koe pärjääväsi. Mikäli turvaudut voimakkaaseen kivunlievitykseen ennen lempeämpien keinojen käyttöä, et välttämättä saa lääkkeettömistä keinoista enää merkittävää hyötyä ja käytettävissä olevat kivunlievityskeinot vähenevät.
Yksilöllisyys
Jokainen synnyttäjä ja synnytys on yksilö. Kaikki keinot eivät välttämättä tunnu sinusta hyvältä tai toimi juuri sinulla. Myös saman synnyttäjän synnytykset voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Jos joku tuntui edellisessä synnytyksessä huonolta, se voi nyt tuntua hyvältä.
Aivan liian voimakkaan kivun kokeminen saattaa hidastaa synnytystä ja tuhlata äidin voimia. Vaikka haluaisit synnyttää ilman lääkkellistä kivunlievitystä, on hyvä omata perustiedot myös lääkkeellisistä kivunlievityskeinoista. Näin voit tehdä tietoisempia päätöksiä yhdessä kätilösi kanssa, mikäli tarvitset lääkkeellistä kivunlievitystä. Toisin sanoen, vaikka olisit alunperin ajatellut, ettet halua käyttää voimakkaampia kivunlievityskeinoja, varaudu siihen, että mielesi saattaa muuttua synnytyksen aikana.
Mitä synnytystoivelistaan?
Ennen synnytystä kannattaa pohtia omaa suhtautumista kivunlievitykseen. Mitkä olisivat itsellesi mieluisimmat vaihtoehdot? Onko jotakin, mitä et mielelläsi kokeilisi? Muista, että on täysin sallittua muuttaa toiveitaan ja ajatuksiaan myös synnytyksen aikana. Avoin ja ennakkoluuloton asenne edesauttaa kokeilemaan erilaisia keinoja, jotta löydät sillä hetkellä parhaiten toimivat menetelmät.
Kirjoita kivunlievitystoiveesi synnytystoivelistaan. Synnytystoivelista on hyvä tapa ottaa toiveesi kivunlievitykseen liittyen puheeksi jo sairaalaan saapuessa.
-Elsa ja Riikka, Vanhemmuusmatkan kätilöt
Lataa itsellesi Vanhemmuusmatkan ilmainen synnytystoivelistapohja alta:
Tervetuloa Suomen kattavimpaan perhe- ja synnytysvalmennukseen verkossa!
Saat käyttöösi kahden kätilön osaamisen, tiedon ja tuen ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka keskellä yötä vauvan huutaessa. Vanhemmuusmatka on perheesi matkaopas vanhemmuuteen.
Tutustu lisää: vanhemmuusmatka.fi
Mitä synnytystoivelistaan?
Mitä synnytystoivelistaan pitäisi kirjoittaa? No yksinkertaisuudessaan se, mitä toivot synnytykseltä. Pohdi rauhassa esimerkiksi seuraavia asioita:
Siinä missä joku keskittyy synnytyksen kivunlievitystapoihin, toinen haluaa vain olla omassa rauhassa synnytyksen aikana ja kolmas toivoo synnyttävänsä veteen. Synnytystoivelista onkin hyvä tapa kertoa kätilölle juuri sinun ajatuksistasi ja toiveistasi synnytykseen.
Synnytystoivelistaan kannattaa kirjata toiveita myös synnytyksen jälkeiselle ajalle:
Pohtikaa yhdessä, mitkä toiveet koette juuri teille tärkeimmiksi.
Toiveita synnytykseen
Kun pohdit synnytystoiveita, muista synnytyksen yllätyksellinen luonne. Valitettavasti synnytykset eivät mene aina täsmälleen kuten on suunniteltu. Siksi kannattaa ennen kaikkea valmistautua avoimin mielin. Jokaikinen synnytys on yksilöllinen ja ainutlaatuinen kokemus. Kun synnytykseen on valmistautunut kunnolla, synnytyskokemus on yleensä parempi, vaikka synnytys ei menisi täysin omien suunnitelmien mukaan. Kätilöt ovat synnytyksessä teitä varten ja pyrkivät toteuttamaan toiveenne mahdollisuuksien mukaan.
Synnytystoivelistamalli
Olemme laatineet täytettävän synnytystoivelistapohjan, jonka avulla tuot omia ajatuksiasi, toiveitasi ja mahdollisia pelkojasi esiin synnytystä hoitaville kätilöille. Monen sivun kirjoittaminen on turhaa, sillä kätilön pitää pystyä omaksumaan toiveenne myös kiireessä. Kirjoita toiveesi lyhyesti ja selkeästi, jotta kätilö ehtii lukea ne ajatuksella.
-Elsa ja Riikka, Vanhemmuusmatkan kätilöt
Lataa itsellesi Vanhemmuusmatkan ilmainen synnytystoivelistapohja alta:
Tervetuloa Suomen kattavimpaan perhe- ja synnytysvalmennukseen verkossa!
Saat käyttöösi kahden kätilön osaamisen, tiedon ja tuen ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka keskellä yötä vauvan huutaessa. Vanhemmuusmatka on perheesi matkaopas vanhemmuuteen.
Tutustu lisää: vanhemmuusmatka.fi
Mikä on synnytystoivelista?
Synnytystoivelistan kirjoittaminen on keino kertoa omista toiveistasi synnytyksessä. Sen avulla voitte kertoa omat toiveenne kätilölle jo heti synnyttämään saapuessa. Osassa sairaaloista synnytykseen liittyvät toiveet voi kirjata myös sähköiseen esitietojärjestelmään. Harkitse rauhassa, haluatko laatia myös paperisen toivelistan, joka löytyy helposti potilaspapereistasi ja osuu kätilön silmiin esimerkiksi vuoronvaihdon yhteydessä tietojärjestelmiin hukkumisen sijaan. Synnytystoivelista on salassapidettävä asiakirja siinä missä kaikki muukin hoitoosi liittyvä tieto.
Miksi tehdä synnytystoivelista?
Meidän kätilöiden näkökulmasta tärkeintä on avoin keskustelu siitä, mikä juuri sinulle on synnytyksessä tärkeää, sillä jokainen synnyttäjä on yksilö. Synnytystoivelistan lisäksi on tärkeää keskustella toiveistasi kätilön kanssa. Käy toiveet läpi myös tukihenkilön kanssa ennen synnytystä, jotta hän voi tukea sinua paremmin.
Synnytykseen valmistautuminen vaikuttaa positiivisesti synnytyskokemukseen, hallinnan tunteeseen ja tietoisuuteen siitä, mitä omat toiveesi tarkoittavat käytännössä. Kun valmistaudut etukäteen ja otat asioista selvää, osaat tuoda omat toiveesi esiin. Valmistautuminen parantaa synnytyskokemusta myös, vaikka synnytys ei menisi täysin omien suunnitelmien mukaan. Synnytystoiveet kannattaa pohtia ja kirjata myös sektiosynnytystä varten.
-Elsa ja Riikka, Vanhemmuusmatkan kätilöt
Lataa itsellesi Vanhemmuusmatkan ilmainen synnytystoivelistapohja alta:
Tervetuloa Suomen kattavimpaan perhe- ja synnytysvalmennukseen verkossa!
Saat käyttöösi kahden kätilön osaamisen, tiedon ja tuen ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka keskellä yötä vauvan huutaessa. Vanhemmuusmatka on perheesi matkaopas vanhemmuuteen.
Tutustu lisää: vanhemmuusmatka.fi
